
Wäinö Aaltosen museon kainaloon syntyi kaikille kaupunkilaisille
avoin Ekoluoto
Paidat taidepuiston yllä suuntaavat kohti merta
RIITTA
MONTO
Wäinö
Aaltosen museon (WAM) lisärakennukselle varattu naapuritontti,
muhkurainen kumpare, on muuttunut parkkipaikasta taidepuistoksi. Itäisellä
Rantakadulla museon Myllyahteen puoleiseen päätyyn avattiin
eilen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu keidas, joka on nimetty
Ekoluodoksi.
Taiteilija,
puutarhuri Hannu Säilän suunnittelema Ekoluoto on paitsi puisto,
myös itsenäinen ympäristötaideteos. Säilä
voitti Ekoluoto-ideallaan taidepuistosta järjestetyn avoimen kilpailun
2007. Taidepuiston kasvialueiden suunnittelun asiantuntija on Säilän
puoliso Elisa Laine . Puiston toteutus alkoi viime vuonna, ja varsinkin
viime ajat Säilä ja Laine ovat tehneet tiiviisti töitä
Itäisen Rantakadun liikenteen melussa.
Turun museokeskuksen
apulaisjohtaja, kuvataidejohtaja Päivi Kiiski kuvaa Ekoluotoa ekologisia
arvoja kunnioittavaksi saarekkeeksi keskellä kaupunkia.
Taidepuiston
toteutuksessa on hyödynnetty rakennusalueen maamassoja ja suosittu
kierrätysmateriaaleja. Materiaalit on pyritty hankkimaan pitkien
kuljetuksien välttämiseksi mahdollisimman läheltä.
Uhanalaisten
kasvien koti
Hannu Säilä kertoo, että teoksessa kaiken lähtökohta
on ekologisuus.
- Puisto on pyritty rakentamaan siten, että esimerkiksi sade- ja
sulamisvedet, hulevedet saadaan talteen. Niitä ei johdeta viemäriin
ja mereen vaan puistossa olevaan altaaseen, mistä vesi valuu puhtaampana
Aurajokeen ja toisaalta puiston kasvit saavat näin vettä ja
ravinteita.
Elisa Laine
on valinnut puistoon Suomen luontoon sopeutuneita kasveja, jotka vaativat
vain vähän hoitoa.
- Tänne
on istutettu noin 120 eri lajia. Suurin osa on jalostamattomia luonnonkasveja.
Halusin mukaan joitakin vanhoja suomalaisia maatiaiskasveja. Täällä
on myös paljon hyviä mesikasveja, Laine kertoo.
Puistossa
voi nähdä myös esimerkiksi ojakurjenpolvia ja muita rauhoitettuja
tai harvinaisia kasveja.
- Olen valinnut
tänne myös ravinto- ja mesikasveja uhanalaisille eläimille.
Laineen tavoitteena
on ollut kasvimosaiikki niin, että samaa kasvilajia on istutettu
eri puolille aluetta.
- Tarkoituksena
on, että kasvit saavat levitä ja vaeltaa alueella, Hannu Säilä
toteaa.
Säilän
mukaan luonto itsessään on tärkeä puiston suunnittelija
ja taidepuisto saa muuttua luonnonkierron mukaan.
- Täällä
kukat kukkivat eri aikoina ja puisto näyttää eri vuodenaikoina
erilaiselta. Jotkut kukat kukkivat jo aikaisin keväällä,
jotkut myöhemmin, ja jotkut kasvit saavat jäädä
talventörröttäjiksi, puiston tekijät kuvaavat.
Aura
vapauttaa pakkopaidasta
Vaikka taidepuisto on taideteos itsessään, ja samalla virkistäytymispaikka,
se luo myös uutta julkista tilaa veistosten ja kokeilevien taideprojektien
esittelylle. Keskiviikkoiltana taidepuistossa paljastettiin ensimmäinen
ympäristötaideteos.
- Puisto
on myös näyttämö vaihtuville näyttelyille.
Ensimmäinen teos, Markku Haanpään Aura yhdistää
ajatuksellisesti Wäinö Aaltosen museon puutarhaan. Kravattien
ja pikkutakkien kuristuksesta vapautettujen kauluspaitojen lento sopii
Ekoluodon luontoa ja sen monimuotoisuutta arvostavaan henkeen, Kiiski
kuvaa.
Markku Haanpää
(s.1978) antaa teoksessaan miesten valkoisille kauluspaidoille uuden
elämän. Teoksen lintuaura suuntaa kohti merta. ja tarkoituksena
on lennättää ajatukset muuttolintuihin, kevääseen
ja taivaan sineen.
Ekoluoto ja
Aura on rahoitettu Turun kaupungin kaunistamisrahaston määrärahoista.
Taidepuiston toteutus maksoi noin 37?000 euroa ja Auran noin 11?000
euroa. Puiston on toteuttanut Perniön Taimisto, ja puistoon pääsee
pyörätuolilla loivasti nousevaa kasvien ympäröimää
kulkureittiä myöten.
Päivi
Kiiski paljastaa, että Wäinö Aaltosen museoon vuoden
kuluttua suunniteltu Suomen kuvanveistäjien liiton satavuotisjuhlanäyttely
tullaan ulottamaan myös taidepuistoon.
Taidepuisto Ekoluoto ja Markku Haanpään ympäristöteos
Aura Wäinö Aaltosen museon Myllyahteen puoleisessa päädyssä
(Itäinen Rantakatu 38).
- takaisin
-
SEURAAVA ARTIKKELI
Ekologinen
piha säästää vaivaa ja luonnonvaroja
Turun
Sanomat, Teema 5.5.2009