Turkulainen 31.1.2008

Keskelle kaupunkia
niittyä ja metsää

Teija Uitto
teksti ja kuva

- Se on nyt muhkurainen kaatopaikka, johtaja Päivi Kiiski paheksuu Wäinö Aaltosen museon naapuritonttia. Mutta ei kauan, jos se hänestä on kiinni. Museon suunnitelmissa on tehdä kuraisesta parkkipaikasta taidepuutarha, jossa kasvaa kieloja, ahomansikoita, ukonkelloja, pulskaneilikkaa, päivänkakkaroita ja esitellään veistoksia.
Eikä siinä vielä kaikki. Taidepuutarha rakennetaan ekologisin periaattein.
– Kaikki rakennusmateriaali on kierrätystavaraa, laatat ja penkit, idean isä, kuvataiteilija, puutarhuri Hannu Säilä kertoo.
Museo järjesti avoimen ideahaun taidepuutarhalle. Säilän valmis ehdotus sai raadin ihastumaan.
– Taidepuutarhasta ei tulee mikään sellainen puisto, joita on tehty iät ajat, vaan ekologinen urbaani
puutarha, Kiiski kehuu. Taidepuutarhan periaatteena on, että se hoitaa itse itsensä. Lajit ovat kotimaisia ja siksi kestäviä. Puutarhaan mahdutetaan pieninä alueina kauneinta Suomea lehtometsää, kosteikkoa, tuoretta niittyä, kuivaa ja paahteistakin rinnettä.
Saksassa ja Hollannissa puutarhojen ekorakentamisessa ollaan jo pitkällä.
– Suomessa tämä olisi ensimmäinen ekologinen puisto, Hannu Säilä toteaa.
Helsingin Viikissä on ekologista rakentamista.
– Ero on kuitenkin siinä, että me käytämme ainoastaan kierrätysmateriaalia, mitään uutta ei hankita, taiteilija-puutarhuri korostaa.
Kaikki taimet esikasvatetaan Perniössä. Sieltä ne siirretään Myllytunnelin viereen.
Museon johtaja Päivi Kiiski toivoo, että 30 000 euron rahoitus saataisiin jo tälle kesälle.
– Töihin pitää päästä viimeistään kesällä 2009, jotta taimet ehtivät juurtua ja kukoistaa kulttuuripääkaupunkivuotena.
Taidepuutarha tulee tontille vain väliaikaisesti, sen suunnittelija Hannu Säiläkin tietää. Kun museon
laajennustyöt käynnistyvät, puutarhaan käytetty materiaali
hyödynnetään rakentamisessa.
Mutta sitä ennen turkulaiset ehtivät nauttia keitaastaan jokirannassa.
– Kaupungista on kadonnut paljon pikkuväkeä: lintuja, hyönteisiä ja matelijoita. Niillä ei ole enää elinolosuhteita urbaanissa ympäristössä. Tämä taidepuutarha antaa
niillekin turvapaikan, Säilä sanoo.

Kaupunkiin kattopuutarhoja

Kulttuuripääkaupunki-hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda muitakin taidepuutarhoja Turkuun. Kuvataiteilija Hannu Säilän mielestä niitä pitäisi rakentaa kerrostalojen katoille.
– Tokiossa on lailla säädetty, minkä verran pitää olla viherkattoja.
Kattopuutarhat viilentävät kaupunkia, sitovat kosteutta ja vähentävät veden juoksua viemäristöön, hän perustelee.
Säilä uskoo, että tulevaisuudessa kattopuutarhat tuottavat myös satoa.
– Kaupungissa voitaisiin tuottaa itse ruokaa.

- takaisin -


SEURAAVA ARTIKKELI

Teersalon rannan perusparannus
Viherympäristö-lehti n:o 5/2007